Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rakennuslupa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rakennuslupa. Näytä kaikki tekstit

24.9.2017

Kuvien leimaaminen

Piirustusten, etenkin kvv-kuvien, leimaaminen aiheutti taas viivytystä projektiimme. Rakennusluvanhan saimme jo heinäkuun alussa ja käsittelyyn meni Helsingissä aikaa (vain) 6 viikkoa. Heinäkuussa rakennusvalvonta ja moni urakoitsija lomaili, joten heinäkuun pyhitimme tontin raivaukselle. Aloituskokous pidettiin heti elokuun alussa, ilman suurempia huomautuksia. Saimme silloin virallisen luvan aloittaa tallin purkamisen. Tosin vastaava mestarimme sanoi ennen aloituskokousta, että purkamisen voisi jo aloittaa. Ehkä kuitenkin ihan hyvä, että odotimme aloituskokousta ja tarkastajan lupaa.

Työmaakyltti
Työmaakyltti pystyssä - 1/2 tuntia ennen aloituskokousta
Maatyöt saisimme aloittaa heti, kun kvv-suunnitelmat on lemattu. Kvv-suunnitelmat olimme hyväksyneet jo heinäkuun puolivälin paikkeilla ja kaiken piti olla kunnossa. Leimaa ei vain kuulunut. Liekö syynä sitten rakennusvalvonnan kesälomat vai talotehtaan verkkainen toiminta, mutta kuvien leimaamiseen meni aikaa yli kuukausi! Rakennekuviin puolestaan leima lyötiin muutamassa päivässä. Toisaalta leimaamisen hoitikin ulkopuolinen rakennesuunnittelija. Maatöiden aloitukseen tämä ei kuitenkaan enää auttanut. Ilman kvv-kuvia maatöitä ei voitu aloittaa.

Meidän ei auttanut muu kuin siirtää talotoimitusta parilla viikolla eteenpäin. Tästä saimmekin talotoimittajalta tiukat ukaasit siitä, että siirto onnistuu veloituksetta vain kerran, vaikka kyseessä ei ollut meistä johtuva viivästys. Vielä tässä vaiheessa emme tienneet, milloin kuvat leimattaisiin ja riittäisikö tuo kahden viikon viivästys vai ei.

Näin jälkikäteen mietittynä viivyttäminen kahdella viikolla oli oikea ratkaisu. Leima saatiin papereihin pian talotoimitusajan muutoksen sekä muutaman tiukemman sähköpostin ja puhelun jälkeen. Tämän jälkeen saimme aloittaa maatyöt!

5.7.2017

Meillä on rakennuslupa!

Shampanja
Lasit shampanjaa rakennusluvan kunniaksi

Tätä on odotettu ja jännitetty; ehtiikö lupa ennen kuin rakennusvalvonta menee kesälomalle. Oikeastaan rakennuslupa tulikin melko nopeasti ja helpolla. Aikaa meni hieman yli kuusi viikkoa, eikä muutettavaa tai lisäselvityksiä juurikaan tarvittu. Enemmänkin muodollisuuksia ja autopaikkojen hieromista. Taloon ei tullut lainkaan kommentteja tai muutoksia.

Rakennuslupaa odotellessa olemme yrittäneet etsiä maatyöurakoitsijaa. Itse asiassa sellaista on etsitty jo yli kuukauden ajan. Oletin työn olevan edes hieman helpompi. Ajankohtana kesä on ilmeisesti huono ja työtilanne urakoitsijoilla todella hyvä. Pikkuhiljaa alkaa olla jo kiire urakoitsijan valinnassa, joten toivottavasti lähipäivinä saamme vastauksen, kuka kuopat tulee kaivamaan.

1.6.2017

Ennakkonäyttö

Rakennuslupahakemus on tällä hetkellä jo sisällä ja odottelemme mitä tuleman pitää. Ennakkonäyttö rakennusvalvontavirastossa käytiin tekemässä jo maaliskuussa. Pääsuunnittelijamme toki olisi tehnyt ennakkonäytön ilman meitäkin, mutta sanoi että mukaan saa mennä jos haluaa. Ja tottakai olen niin utelias, että halusin mukaan.

Ennakkonäyttö olikin mielenkiintoinen kurkistus Helsingin rakennusvalvontaan. Sinänsä selvisimme vähällä ja mitään mullistavaa ei löytynyt, mutta silti rakennustarkastajan kommentit vetivät miltei sanattomaksi.

Esimerkiksi talon sävytys ei ollutkaan mikään läpihuutojuttu. Olimme nimittän suunnitelleet talomme valkoiseksi (Tikkurila X619) ja katon sekä räystäiden ja syksytorvien värin tummanharmaaksi (RR23) sekä muutenkin tehosteväriksi tummanharmaata (RAL 7024). Tiedän, että samoja värisävyjä on käytetty monessa muussakin talossa. Rakennustarkastajan mukaan Helsingissä ei kuitenkaan saa korostaa talon kulmia ja valkoinen värikin oli huono. Anteeksi mitä? Tummat syöksytorvet eivät siis käy ja talokin voisi olla mieluummin vaikka harmaa. Jos tontillamme katsoo naapuritaloja, niin ainakin neljässä on kulmat korostettu eri sävyllä. Helsingissä kävellessä melkein joka kulman takana on valkoisia taloja, joissa on harmaat syöksytorvet. Vaihdoimme syöksytorvet valkoisiksi, kuten yläpalkin kuvastakin näkyy. Syöksytorvien ja räystäiden väri ei ollut meille kuitenkaan niin iso asia, että olisimme jaksaneet asiasta enempää vääntää. Talomme väri säilyy kuitenkin valkoisena.

Toinen kulmakarvoja kohottava kommentti tuli esteettömyydestä. Olimme pyrkineet suunnittelemaan kotimme alakerran esteettömäksi ja sellaiseksi että talossa pystyy asumaan helposti kaikissa elämäntilanteissa. Esittelinkin esteettömyyttä ylpeänä, kunnes rakennustarkastaja kysyi: "Miten etuoven kuistille pääsee?" Kuistillemme johtaa muutama porrasaskelma. Kuviin piirretty invaluiskavaraus ei ollut tarkastajalle riittävä, vaan kotiimme pitää päästä rullatuolilla heti, kun talo on valmis. Lähipiirissämme ei ole tällä hetkellä ketään, joka tarvitsisi rullatuolia tai edes rollaattoria normaalissa arjessa. Nyt vaunuikäinen tyttäremmekin osannee jo kävellä itse talomme valmistuessa. Tämän vuoksi vaatimus esteettömästä pääsystä omalle etuovelle tuntui hieman erikoiselta. Ratkaisimme esteettömän pääsyn muokkaamalla maanmuotoa kuistin vierellä siten, että kulkeminen rullatuolillakin on mahdollista. Emme ole siis välittömästi asentamassa tuota pohjakuvissa varauksena näkyvää invaluiskaa.

Muut kommentit koskivat enemmän piirustuksien tarkentamisia sekä palosuojauksia, jotka olivat enemmän sitä mitä etukäteen olin odottanut. Jälkeenpäin pääsuunnittelijamme totesi, että ennakkonäyttö meni odotusten mukaisesti ja mitään suurempaa ei tullut esiin. Huh, täytyy huokaista helpotuksesta. Toivottavasti rakennusluvan käsittelyssä ei enää tule mitään tämän ihmeempää.