8.10.2017

Siivouspäivä

Viikonloppuumme on mahtunut paljon ohjelmaa. Saimme nykyisen asuntomme myytyä ennätysajassa ja tämän kuun lopussa muutamme väliaikaiseen asuntoomme. Tämän vuoksi olen nyt käynyt läpi lasten liian pieniä vaatteita ja kiikuttanut niitä kirpputorille. Eilen kävin siistimässä pöytää ja viemässä lisää myytävää. Kirpputorilta suuntasimme perhetennisvuorollemme, joten tontille ehdimme vasta iltapäivällä - juuri sadekuuron alkaessa.
Helsinki pientalo
Olohuoneen isot ikkunat. Vasemmalla olevaan aukkoon tulee liukuovi. Oikealla näkyy eteläpääty. Yläkerran ranskalaisen parvekkeen takana on vanhempien makuuhuone.



Tarkoituksena oli siivota tonttia ja merkitä jätteiden lajittelupisteet. Mikko tilaa tontille roskalavan, jonne laitetaan rakennusjäte. Erottelemme siitä ainakin puhtaan puun ja painekyllästetyn puun. Ehkä lisäämme vielä ainakin pahvit siinä vaiheessa, kun kiintokalusteet saapuvat.

Saimme myös lapset hommiin, kun alapohjasta pitää vastaavan mestarin käskystä kerätä kaikki lehdet ja muu orgaaninen jäte. Tosin tytöt eivät jaksaneet kovin kauan näpertää lehtien parissa ja lähtivät tutkimaan sateen jäljiltä mutaista tonttia. Lehdet jäivät meidän aikuisten huoleksi.

Helsinki pientalo
Tytöt hommissa. Vielä hymyilyttää.

Kun sade hellitti, kiipesin rohkeasti rakennustelineille katsomaan, millaiset maisemat yläkerran ikkunoista näkyy. Vaikka olemmekin pääkaupungissa tiivisti täydennysrakennetulla alueella, varsinkin esikoisen huoneen ikkunasta aukeaa varsin avara näkymä. Oli kyllä aika jännittävää kiivetä telineille - rohkeita ovat nuo rakennusmiehet, kun heitä ei huimaa työskennellä noin korkealla.
Helsinki pientalo
Rakennustelineillä - alavasemmalla näkyy esikoisen huoneen ikkunan kulma. En älynnyt ottaa kuvaa näkymän suuntaan.

Sunnuntaina työt jatkuvat polttopuiden kasaamisella tontin kulmaan kuivumaan ja se lehtien kerääminen jatkuu myös. Nuoruuden urheiluharrastuksesta onkin keräilyhommassa hyötyä: olen useammankin kerran ollut muodostelmaluistelukilpailuissa paljettityttönä eli keräämässä jäältä luistelijoiden kilpailupuvuista mahdollisesti jäälle pudonneita paljetteja ja muita koristeita. Samalla tekniikalla voin nyt kerätä lehtiä talomme alapohjasta. Tosin jäältä löytyi ehkä muutamia paljetteja koko kilpailun aikana, kun alapohjassa lehtiä on korikaupalla.
Helsinki pientalo
Tässä kulmassa haaveilen jo lukevani hyvää kirjaa pehmeässä nojatuolissa. Oikealle ikkunan eteen tulee Rais Viva 120 -kevyttakka.

3.10.2017

Pystytys

Syksyn ensimmäiset kunnon sateet ja meidän talon pystytys. Kuinka voikin olla näin huono tuuri säiden suhteen? Saavuin tontille aamulla kahdeksalta ja talon pystytys oli jo kovassa vauhdissa. Elementtirekka oli parkkeerannut kadulle tontin eteen ja nosturi nosteli elementtejä paikoilleen tontin toiseen laitaan. Varaston ja talon väliseinä oli jo paikoillaan. Takaseinä liukui sulavasti puiden ohi paikoilleen. Elementit napsahtelevat kohdilleen kuin legopalikat. Puoli yhdeksältä ensimmäisen kerroksen kaikki elementit olivat jo paikallaan.

Elementtiä nostetaan
Ensimmäinen elementti nosturin kyydissä

Myrsky - ja ennen kaikkea sade - huoletti meitä ennen pystytystä. Talotehtaalta kuitenkin vakuutettiin, ettei syytä huoleen; ei talomme ole ensimmäinen sateella pystytetty. Elementit kyllä näyttivät olevan varsin hyvin suojattuja ja pystyttäjät suojasivat reunat heti pystytyksen jälkeen. Toivottavasti saadaan pian vesikatto päälle ja rakennuslämmitin puhaltamaan. Ostin sen jo valmiiksi, edullisesti käytettynä.

Design-Talon elementtirekka
Elementtirekka purkamassa kuormaa
Tavaraa tuli tontille kaksi rekallista. Molemmat rekat oli purettu noin yhden aikoihin ja toisen kerroksen elementit valmisteltu nostamista varten. Neljän aikoihin toisen kerroksen elementit olivat paikoillaan ja kattotuolien kiinnitys käynnissä viideltä. Todella tehokasta pystytystä.

Oli mielenkiintoista vihdoin nähdä, miltä talo todella näyttää. Tontin maisema muuttui kerralla ja suunnitelmissa sekä malleissa pyöritellyt kuvat ovat vihdoin oikeasti nähtävissä. Siitähän tulee ihan oikea talo!

Taloelementtien kiinnitys
Ensimmäisen kerroksen elementit lähes paikallaan
Elementtejä tontilla
Tontti täyttyi tavarasta
Kattotuolien kiinnitys
Elementit paikoillaan, kattotuolien kiinnitystä

27.9.2017

Maatyöt

Maatyöurakoitsija löytyi pitkän etsinnän jälkeen. Hyvää kannatti etsiäkin ja maatyöt sujuivat osaavien ammattilaisten kanssa helposti.  Kvv-kuvatkin saatiin leimattua, mutta taas tuli yllätys vesiliitosten aikataulun kanssa - liitosaika HSY:ltä saatiin vasta parin kuukauden päähän! Jokatapauksessa maatyöt käynnistyivät ja liitokset kadulle tehdään joskus myöhemmin.

Tontilla rupesikin tapahtumaan nopeasti. Ensimmäisenä purettiin autotallin laatta ja routaeristeet. Routaeristeet oli tavoite saada ehjänä, mutta toisin kävi. Levyjä tuli autotallin alta uskomattoman paljon, mutta harmiksemme kaikki levyt hajosivat käyttökelvottomiksi.

Tonttiin upotettiin melkoinen määrä putkia ja erilaisia kaivoja. Mielenkiintoista oli seurata sateisena syksynä salaojakaivojen toimintaa. Kaivoihin kun ei kertynyt mitään ja mieleen tulee, ovatko ne kaikki todellakin tarpeellisia. Tontin maaperä tuntuu imevän hyvin vettä.

Maatöiden alettua tontin ilme muuttui nopeasti ja vihdoin alkoi näyttämään siltä että tontille nousisi vielä joku päivä talo.

Maatyöt etenivät vauhdilla
Ensimmäisen päivän jälkeen tallin routaeristeet kerätty jätesäkkeihin
Tonttikin näyttää paljon isommalta
Suodatinkankaiden ja sadevesijärjestelmän asennusta
Oja putkille kaivettuna
Pumppaamojen asennusta

24.9.2017

Kuvien leimaaminen

Piirustusten, etenkin kvv-kuvien, leimaaminen aiheutti taas viivytystä projektiimme. Rakennusluvanhan saimme jo heinäkuun alussa ja käsittelyyn meni Helsingissä aikaa (vain) 6 viikkoa. Heinäkuussa rakennusvalvonta ja moni urakoitsija lomaili, joten heinäkuun pyhitimme tontin raivaukselle. Aloituskokous pidettiin heti elokuun alussa, ilman suurempia huomautuksia. Saimme silloin virallisen luvan aloittaa tallin purkamisen. Tosin vastaava mestarimme sanoi ennen aloituskokousta, että purkamisen voisi jo aloittaa. Ehkä kuitenkin ihan hyvä, että odotimme aloituskokousta ja tarkastajan lupaa.

Työmaakyltti
Työmaakyltti pystyssä - 1/2 tuntia ennen aloituskokousta
Maatyöt saisimme aloittaa heti, kun kvv-suunnitelmat on lemattu. Kvv-suunnitelmat olimme hyväksyneet jo heinäkuun puolivälin paikkeilla ja kaiken piti olla kunnossa. Leimaa ei vain kuulunut. Liekö syynä sitten rakennusvalvonnan kesälomat vai talotehtaan verkkainen toiminta, mutta kuvien leimaamiseen meni aikaa yli kuukausi! Rakennekuviin puolestaan leima lyötiin muutamassa päivässä. Toisaalta leimaamisen hoitikin ulkopuolinen rakennesuunnittelija. Maatöiden aloitukseen tämä ei kuitenkaan enää auttanut. Ilman kvv-kuvia maatöitä ei voitu aloittaa.

Meidän ei auttanut muu kuin siirtää talotoimitusta parilla viikolla eteenpäin. Tästä saimmekin talotoimittajalta tiukat ukaasit siitä, että siirto onnistuu veloituksetta vain kerran, vaikka kyseessä ei ollut meistä johtuva viivästys. Vielä tässä vaiheessa emme tienneet, milloin kuvat leimattaisiin ja riittäisikö tuo kahden viikon viivästys vai ei.

Näin jälkikäteen mietittynä viivyttäminen kahdella viikolla oli oikea ratkaisu. Leima saatiin papereihin pian talotoimitusajan muutoksen sekä muutaman tiukemman sähköpostin ja puhelun jälkeen. Tämän jälkeen saimme aloittaa maatyöt!

22.9.2017

Autotallin purku

Ennen rakentamisen alkamista tontillamme oli hyvässä kunnossa oleva varsin tilava autotalli. Talli olisi kuitenkin tullut niin lähelle terassiamme, että alusta alkaen oli selvää, että autotalli joudutaan purkamaan.

Autotallin purkamista ei alunperin ollut tarkoitus tehdä heti, vaan vasta uuden pienemmän varaston valmistuttua. Tällöin tavaroiden välivarastoinnista ei olisi tarvinnut huolehtia. Tavaraa kun yli 50 neliön autotalliin mahtuu varasin paljon. Tiedustelimmekin asiaa projektimme eri asiantuntijoilta ja kaikki sanoivat että tämä on täysin mahdollista. Siihen saakka, kunnes tuli maatöiden vuoro. Tämä vaihtoehto nosti maatöiden hintaa erittäin paljon ja joku jopa kieltäytyi tarjoamasta, jos varastoa ei pureta ensin. Ei siis ollut muuta vaihtoehtoa kuin tallin purku.

Ruuveilla yhteen liitetyt elementit on mahdollista purkaa ja kasata uudelleen muualle, joten hyvän tallin heittäminen kaatopaikalle tuntui huonolta vaihtoehdolta. Onneksemme talli löysikin uuden omistajan ja sopimukseen kuului että uudet omistajat hoitavat purkutyön. Purku menikin vauhdilla ja itse olin auttamassa ainoastaan sähköjen purkamisessa ja ihmettelemässä toimintaa.

Koko seinä nousee kerralla lavalle - onneksi ovi oli lukossa.
Talli lähti ja jäljelle jäi vain lattialaatta ja perustukset. Ne olivatkin sitten meidän päänvaiva. Maaurakoitsijan kanssa sovimme perustusten koneellisesta purusta, mutta kaivinkone ei saisi isoa teräsbetonilaattaa helposti rikottua, joten meidän tuli leikata laatta kuutioiksi. Tähän vuokrasimme Ramirentilta lattiasahan, jolla leikkasin laatan noin metri kertaa metri kuutioiksi. Lattiasahalla hyvin raudoitettu betoni leikkaantui kahdessa päivässä, yhteensä noin seitsemässä tunnissa. Olisi sen toki yhdessä päivässäkin leikannut, mutta naapureiden ensimmäisen valituksen jälkeen päätin jättää loput seuraavalle päivälle.

Leikattua laattaa
Maaurakoitsija nosteli helpposti heti maatöiden aluksi betonit kuorma-autoon ja kuskasi kaatopaikalle. Betonia oli pohjassa punnitusten perusteella noin 22 tn. Purkulupaan olin arvioinut määräksi noin 16 tn, joten hieman meni arvio alakanttiin.

18.9.2017

Tontin raivausta ja muutakin

Raksablogimme edellisestä postauksesta on kulunut jo luvattoman kauan aikaa. Laiskottelemaan emme ole kuitenkaan jääneet, vaan hommia on tehty. Itse asiassa niin paljon, että paukut eivät ole riittäneet kirjoittamiseen. Nyt syksyn alkaessa aikaa kirjoittamisellekin toivottavasti löytyy taas enemmän.

Kesälomamme ohjelmaan kuului olellisena osana tontin raivaus. Itse kuvittelin, että puutarhatontin raivaus olisi melko nopeasti hoidettu. Aikaa kului kuitenkin yllättävän paljon. Ihan koko kesää emme halunneet käyttää vain taloprojektiin, vaan aikaa piti löytyä myös perheen yhteiselle kesälomalle. Lapset saivat toivoa tänä vuonna omia suosikkipuuhiaan ja ihan mukavasti niitä saatiinkin toteutettua. Ja sitten taas touhuttiin tontilla: Tänä kesänä meidän ipanat ovat saaneet treenata sitä paljon peräänkuulutettua tylsyyden sietämistä oikein urakalla.

Tontin raivauksen aloitimme tontilla olleesta terassista, joka purettiin kahdessa päivässä. Ainoastaan ruuvipaalut jäivät maahan ja ne ammattimiehet kävivät nostamassa myöhemmin. Tarkoitus on, että samojen ruuvipaalujen päälle tehdään vielä uusi varasto.

Vanhan leikkimökin ajattelisi huitasevan maan tasalle käden käänteessä, mutta vasaroilla ja kirveellä siihenkin meni useampi päivä. Urakkaa ei tietenkään helpottanut kengän läpi jalkaan uponnut naula. Tästä opin että turvakengät ovat huomattavasti hyödyllisemmät jalassa kuin auton peräkontissa. ;)

Orapihlaja-aitaa, oksia ja puskia varten tilasimme tontille vaihtolavan. Oksia lavalle kertyi paljon, 1,3 tonnia - ja paljon jäi vielä peräkärryllä Sortti-asemalle vietäväksi (kiitos vielä peräkärryn lainasta). Tontilla oli muutamia omenapuita, pari vaahteraa ja paljon pienempiä pensaita. Puita saimme kaadettua noin kolme päivässä, kun mukaan laskee puiden paloittelut, oksien silppuamisen ja siivoamisen. Ahtaalla tontilla jokainen kaato piti suunnitella tarkasti ja siirtää tavaroita pois tieltä. Kesäsää onneksi suosi, eikä liika kuumuus haitannut töitä.

Tässä pari kuvaa kesän tunnelmista:


5.7.2017

Meillä on rakennuslupa!

Shampanja
Lasit shampanjaa rakennusluvan kunniaksi

Tätä on odotettu ja jännitetty; ehtiikö lupa ennen kuin rakennusvalvonta menee kesälomalle. Oikeastaan rakennuslupa tulikin melko nopeasti ja helpolla. Aikaa meni hieman yli kuusi viikkoa, eikä muutettavaa tai lisäselvityksiä juurikaan tarvittu. Enemmänkin muodollisuuksia ja autopaikkojen hieromista. Taloon ei tullut lainkaan kommentteja tai muutoksia.

Rakennuslupaa odotellessa olemme yrittäneet etsiä maatyöurakoitsijaa. Itse asiassa sellaista on etsitty jo yli kuukauden ajan. Oletin työn olevan edes hieman helpompi. Ajankohtana kesä on ilmeisesti huono ja työtilanne urakoitsijoilla todella hyvä. Pikkuhiljaa alkaa olla jo kiire urakoitsijan valinnassa, joten toivottavasti lähipäivinä saamme vastauksen, kuka kuopat tulee kaivamaan.

24.6.2017

Valaistus- ja sähkösuunnittelua

Rakennusblogissamme on ollut hetken hiljaisempaa. Ollaan sairasteltu, siivottu nykyistä asuntoa myyntikuntoon, suunniteltu kalusteita kylpyhuoneisiin ja makkareihin, ynnä muuta. Hommia on siis tehty, mutta paukut ei aina ole riittäneet kirjoittamiseen. Toivottavasti suurimmat sairastelut on nyt takanapäin ja voisimme taas aktivoitua blogimme kanssa.

Ensimmäiset sähkömuutoskuvat tulivat noin viikko sitten postiluukusta ja olemme kuumeisesti miettineet pistorasioiden paikkoja sekä huoneiden valaistuksia. Yllätyksenä tuli, että sähkömuutokset pitää tehdä jo tässä vaiheessa, sillä esimerkiksi kaikkia kiintokalusteita tai saunaa ei olla vielä suunniteltu. On kuitenkin melkolailla oleellista, että pistorasiat ovat kodinhoitohuoneessa oikeissa paikoissa tai kiuas istuu hyvin muuhun saunaan.

Valaistus on hyvin tärkeä osa sisustusta, joten olemme miettineet myös eri valaistusvaihtoehtoja ahkerasti. Sähkömuutoskuvista ymmärsin, että jokaisen valaisimen tyyppi, paikka ja ryhmä pitää itse merkitä kuvaan. Onneksemme soitin sähkösuunnittelijalle ennen kyseistä urakkaa: sähkösuunnittelija lupasikin antaa valaisintarjouksia toiveidemme perusteella. Hahmottelin kuitenkin muutaman huoneen valaistusta Dialux-ohjelmalla. Kyseessä on valaistuksen suunnitteluun tarkoitettu ohjelma, jota pääsee kokeilemaan ilmaiseksi. Tällä saa edes jonkinlaista mieikuvaa, miltä eri valaisimet näyttäisivät tulevassa kodissamme. Alla pari ruutukaappausta ohjelmasta. Kuvat ovat hyvin alustavia pohdintoja ja tulevat varmasti tuosta vielä muuttumaan.

Ruutukaappaus Dialux Evo -ohjelamsta
Olohuone - pari kulkuaukkoa puuttuu ja valoa pitäisi ehkä olla hieman enemmän | Ruutukaappaus Dialux Evo -ohjelmasta

Ruutukaappaus Dialux Evo -ohjelamsta
Eteinen - ulko-oven suunnalta. Päädyssä ei ole oikeasti seinää ja katon väri ei taida olla ihan oikein. Iso musta möhky on oikeasti peiliovellinen vaatekaappi. | Ruutukaappaus Dialux Evo -ohjelmasta

Ruutukaappaus Dialux Evo -ohjelamsta
Yläkerran WC - seinän väriksi on mietitty tummempaa sävyä, joka pitää huomioida valaistuksessa. | Ruutukaappaus Dialux Evo -ohjelmasta

1.6.2017

Ennakkonäyttö

Rakennuslupahakemus on tällä hetkellä jo sisällä ja odottelemme mitä tuleman pitää. Ennakkonäyttö rakennusvalvontavirastossa käytiin tekemässä jo maaliskuussa. Pääsuunnittelijamme toki olisi tehnyt ennakkonäytön ilman meitäkin, mutta sanoi että mukaan saa mennä jos haluaa. Ja tottakai olen niin utelias, että halusin mukaan.

Ennakkonäyttö olikin mielenkiintoinen kurkistus Helsingin rakennusvalvontaan. Sinänsä selvisimme vähällä ja mitään mullistavaa ei löytynyt, mutta silti rakennustarkastajan kommentit vetivät miltei sanattomaksi.

Esimerkiksi talon sävytys ei ollutkaan mikään läpihuutojuttu. Olimme nimittän suunnitelleet talomme valkoiseksi (Tikkurila X619) ja katon sekä räystäiden ja syksytorvien värin tummanharmaaksi (RR23) sekä muutenkin tehosteväriksi tummanharmaata (RAL 7024). Tiedän, että samoja värisävyjä on käytetty monessa muussakin talossa. Rakennustarkastajan mukaan Helsingissä ei kuitenkaan saa korostaa talon kulmia ja valkoinen värikin oli huono. Anteeksi mitä? Tummat syöksytorvet eivät siis käy ja talokin voisi olla mieluummin vaikka harmaa. Jos tontillamme katsoo naapuritaloja, niin ainakin neljässä on kulmat korostettu eri sävyllä. Helsingissä kävellessä melkein joka kulman takana on valkoisia taloja, joissa on harmaat syöksytorvet. Vaihdoimme syöksytorvet valkoisiksi, kuten yläpalkin kuvastakin näkyy. Syöksytorvien ja räystäiden väri ei ollut meille kuitenkaan niin iso asia, että olisimme jaksaneet asiasta enempää vääntää. Talomme väri säilyy kuitenkin valkoisena.

Toinen kulmakarvoja kohottava kommentti tuli esteettömyydestä. Olimme pyrkineet suunnittelemaan kotimme alakerran esteettömäksi ja sellaiseksi että talossa pystyy asumaan helposti kaikissa elämäntilanteissa. Esittelinkin esteettömyyttä ylpeänä, kunnes rakennustarkastaja kysyi: "Miten etuoven kuistille pääsee?" Kuistillemme johtaa muutama porrasaskelma. Kuviin piirretty invaluiskavaraus ei ollut tarkastajalle riittävä, vaan kotiimme pitää päästä rullatuolilla heti, kun talo on valmis. Lähipiirissämme ei ole tällä hetkellä ketään, joka tarvitsisi rullatuolia tai edes rollaattoria normaalissa arjessa. Nyt vaunuikäinen tyttäremmekin osannee jo kävellä itse talomme valmistuessa. Tämän vuoksi vaatimus esteettömästä pääsystä omalle etuovelle tuntui hieman erikoiselta. Ratkaisimme esteettömän pääsyn muokkaamalla maanmuotoa kuistin vierellä siten, että kulkeminen rullatuolillakin on mahdollista. Emme ole siis välittömästi asentamassa tuota pohjakuvissa varauksena näkyvää invaluiskaa.

Muut kommentit koskivat enemmän piirustuksien tarkentamisia sekä palosuojauksia, jotka olivat enemmän sitä mitä etukäteen olin odottanut. Jälkeenpäin pääsuunnittelijamme totesi, että ennakkonäyttö meni odotusten mukaisesti ja mitään suurempaa ei tullut esiin. Huh, täytyy huokaista helpotuksesta. Toivottavasti rakennusluvan käsittelyssä ei enää tule mitään tämän ihmeempää.

24.5.2017

Postilaatikon paikka

Taloprojektimme uusin yllätys odotti tonttimme reunalla, kun Posti oli vienyt oranssipäisen tolppansa merkkaamaan postilaatikon paikkaa; siis ei vain meidän, vaan myös naapureiden postilaatikoiden paikkaa. Tolppa oli lyöty tulevan tiemme kohdalle! No, ei Posti tietenkään tiedä, että tontilla rakennetaan, koska mitään merkkejä rakentamisesta tontilla ei vielä ole.

Postin oranssipäinen keppi
Postilaatikon paikka

Postin kirjeen mukaan he olivat käyneet keskustelemassa asiasta, jolloin asia olisi varmasti tullut esille. En kyllä tiedä kenen kanssa he olivat keskustellet, koska naapuritkaan eivät olleet tavannut Postin henkilökuntaa. Ei auttanut kuin soittaa Postiin ja he lupasivat ystävällisesti siirtää tolpan. Saa nähdä mihin laatikot tuosta siirtyvät.

Postihan tehostaa Helsingissä toimintojaan niputtamalla postilaatikkoja yhteen kohtaan. Postiljooni pystyy silloin jakamaan postit huomattavasti nopeammin ja taas muutamalla postiljoonilla on enemmän aikaa leikata nurmikoita. Laatikkoa ei tietenkään ole pakko siirtää, jo noin 140 eurolla postit saa vanhaan laatikkoon - siis silloin kun postit eivät katoa tai joudu roskalaatikkoon. Postin touhu on muuttunut todella kummalliseksi ja ei kyllä tekisi mieleni maksaa huonosta palvelusta.

Postin ohjeessa suositeltiin kaivamaan varovasti maata lapiolla ja kiinnittämään postilaatikko tolppaan. Rautakankea ei tule käyttää. Saa nähdä miten postilaatikot ovat talvella paikoillaan kun aura-auto on pyyhkäissyt lumivallit penkalle.

Kaupunkikuva muuttuu myös mukavasti mikäli kaikki naapurit hankkivat eriväriset laatikot. Pitäisiköhän ehdottaa naapureille? Aamun Hesaria varten vanha laatikko jää paikalleen, joten laatikkojen määrä saattaa tuplaantua. Naurattaa että rakennusvalvonta puuttuu talojen kulmien väriin, mutta kirjava rivi postilaatikoita ei tunnu haittaavan ketään.

Onko tällä Postin tehostamisella tarkoitus, että kaikki siirtyy Netpostin käyttäjäksi, jolloin kannattamattomasta jakelutoiminnasta voidaan luopua? Milloinkohan Postin monopoli saadaan päättymään ja tarjolle tulee järkevää toimintaa?

14.5.2017

Pohjakuvat päivitetty

Lupakuvat on valmiit ja päivitin uusimmat pohjakuvat sivuille. Pohjassa on pieniä muutoksia, kuten takka on nyt järkevämmässä paikassa tai ainakin hormin sijainti helpottaa yläkerran makuuhuoneen sisustamista. Lisäksi terassin portaat ovat keskemmällä ja ulko-oven kätisyys vaihtunut. Yläkerran aulan ja makuuhuoneen välinen seinä on kapeampi. Onneksi huomasimme tämän, koska tämä mahdollistaa tulevaisuudessa aulan avaamisen. Seinä oli aikaisemmin paksumpi, koska putket oli vedetty seinän sisässä. Nyt putket vedetään suihkuhuoneen ja kodinhoitohuoneen välisen seinän sisällä.

Päivitin samalla yläbannerin kuvan. Bannerissa on SketchUp:illa tekemäni malli. Olen pyrkinyt mallintamaan talon mitat mahdollisimman tarkasti kuvien perusteella. Nyt myös valo tulee oikeasta suunnasta. Talotehtailta ei 3D-malleja saa, mikä on sääli, sillä 3D-mallista, ainakin minä, näen lopputuloksen huomattavasti paremmin. SketchUp:ista saa myös säädettyä auringon valon ja varjot geolokaatioon sidottuna, mikä helpottaa esimerkiksi talon sijoittamisen suunnittelua. Talon värejä miettiessä käytin myös mallia, jolloin kokonaisuuden hahmotti aivan eri tavalla.

Olen kokeillut useampaa mallinnusohjelmaa ja piirtänyt pohjakuvia eri ohjelmilla, mutta SketchUp on kyllä tähän tarkoitukseen loistava. SketchUpissa on paljon ominaisuuksia ja se on helppo käyttää, tosin kyllä tällaisella amatöörillä paljon aikaa menee.

SketchUp-malli
Talo iltapäivällä
SketchUp-malli
Etelä-pääty

SketchUp-malli
Aamu aurinko paistaa parvekkeelle


10.5.2017

Hitaasti pyörii rattaat

Projektimme on nyt kestänyt yli vuoden eikä tontilla ole vieläkään tapahtunut yhtikäs mitään. Aiemmassa postauksessa kirjoitin poikkeusluvasta, jonka saaminen kesti kauan. Tosin naapurustoon joitakin vuosia sitten rakennetun taloprojektin poikkeuslupa kesti kuulemma vieläkin kauemmin - yhdeksän kuukautta! Meidän käsittelyaikahan taisi sittenkin olla varsin nopea!
Toki me olisimme itsekin voineet olla nopeampia, mutta päätimme heti projektin alussa, että käytämme suunnitteluun riittävästi aikaa. Meillähän ei kiirettä projektin kanssa ollut ;) Vielä tälläkin hetkellä tuntuu hyvältä ratkaisulta käyttää aikaa suunnitteluun ja suosittelenkin kaikkia avaimetkäteen rakentajia suunnittelemaan talon mahdollisimman valmiiksi ennen sopimusten allekirjoittamista. Allekirjoittamisen jälkeen kaikki muutokset ovat vaikeampia ja kalliimpia. Kun nimet ovat paperissa, juna lähtee liikkeelle, tosin meidän projektissa ei ole kyse mistään Pendolinosta. Länsimetro tuntuu olevan lähempänä meidän projektia...
Design-Talon esitteiden lupaamat aikataulut eivät, ainakaan meidän projektissa, ole pitäneet alkuunsa paikkaansa. Alla olevassa kuvassa on Design-Talon tietopankista otettu alustava aikataulu vasemmalla ja toteutunut oikealla. Design-Talon aikataulussa tosin ei ole mainintaa myyntikuvista, jotka Design-Talolla tehdään vasta kaupan allekirjoituksen jälkeen.

Omia muutoksia meillä on ollut sopimuksen allekirjoituksen jälkeen mielestäni varsin vähän. Jos kuvat olisi tehty sen mukaan, mitä alun perin sovittiin, olisivat muutokset olleet melko pieniä. Nyt ensimäiset myyntikuvat olivat kaukana sovitusta, ja korjauksia tehtiin varsin verkkaisesti. Kuvat on saanut tarkastaa joka kerta huolellisesti: milloin varaston koko on jäänyt puoleen sovitusta, palosuojaus puuttunut tai takka siirtynyt siten, että hormi kulkee keskellä yläkerran huonetta. Ehkäpä kirjoitan näistä muutaman sanan myöhemmin.
Vaikka meillä ei olekaan talon kanssa älytön kiire, niin tuskaisen hitaalta tämä alku on tuntunut. Projektimme aikana on tähän mennessä myös vaihtunut Design-Talon asiakaspalveluinsinööri sekä työpäällikkö - lienevätkö nämä muutokset sitten kiireen takana. Vai onkohan taloja myyty liikaa omaan kapasiteettiin nähden? Rakentamissuhdanteet ovat kyllä parammat kuin vähään aikaan, mutta vielä ollaan kaukana huippuvuosista, joten luulisi että kapasiteettia löytyisi. Lisää aiheesta voi lukea esim. Kauppalehden uutisesta.

Sopimusta allekirjoitettaessa meille luvattiin, että muuttamaan pääsemme 2018 viikolla neljä. Jäämme seuraamaan mielenkiinnolla miten tämä toteutuu.

8.5.2017

Sunnuntaikävelyllä Myllykylässä

Sunnuntaina isompien tyttöjen jumpan aikana teimme kävelyretken Helsingin Myllykylään. Myllykylä on Helsingin Myllypuroon rakennettu asuinalue, joka ei ollut meille vielä entuudestaan tuttu. Alue on tiiviisti rakennettu nykyaikainen pientaloalue. Talot ovat hauskasti jokainen vähän oman värisiä, ja koko alue henkii vanhanajan puurakentamisen tunnelmaa; vähän samanlaista, jota esimerkiksi Porvoon vanhassa kaupungissa voi aistia.
Helsinki
Myllykylässä on vanhanajan tunnelmaa, vaikka alue on aivan uusi
Talot ovat pääasiassa toisiinsa kytkettyjä: monessa on sisäänkäynti autokatoksen vierestä ja pieni suojaisa piha. Talot on myös suunniteltu myös kivasti maanmuotoja huomioiden. Monella pihalla näkyi kalliota pihan perällä ja yllä olevassa kuvassa näkyvien talojen takana kohosi hienosti matalia (ilmeisesti) luhtitaloja korostaen tuota mäkimaisemaa. Pihat, terassit ja sisäänkäynnit olivat mielenkiintoisia, joka talolla vähän omanlaisensa.
Musta talo Myllykylässä
Uusia taloja Myllykylässä
Tässä talossa hurmasi jykevyyden lisäksi musta vaakalautaverhous ja sisäänkäynti. Vaalea puu tuo raikkautta muuten tummanpuhuvaan taloon. Meillä oli alkujaan haaveissa musta talo, mutta asuinalueellemme sopii mielestämme paremmin perinteisemmät värit. Tässä kuunneltiin myös lähimmän naapurin toivetta. ;) Isot ikkunat ovat myös olleet haavelistalla ja sellaiset meille onkin tulossa alakertaan.
Myllykylässä
Isojen ikkunoiden ihastelua
Meidät pysäytti myös tämän talon upea iso ikkuna metsänäkymin. Silti olen usein hämmästellyt, kuten nytkin, miksi niin monissa taloissa on mahtavia isoja ikkunoita, jotka kuitenkin peitetään verholla. Mikä idea niitä ikkunoita on laittaa, jos kuitenkin halutaan sulkea maisema verholla? Ymmärrän, että monia häiritsee, jos ulkoa voi kurkkia sisään, mutta eikö silloin kannattaisi laittaa isoja ikkunoita vai sellaiseen suuntaan, josta ei sisälle näy. Jos verhoja tarvitaan estämään asunnon liika lämpeneminen aurinkoisella säällä, eikö tätä olisi voitu ehkäistä ennemmin nykyaikaisella talotekniikalla?

No, saa nähdä, kuinka meidän suurten alakerran ikkunoiden käy - kuinka pian mekin hommataan pimennysverhot ja mökötetään hämärässä omissa oloissamme. Täytyy myöntää, että olen katsellut sellaisia valkoisia lamelliverhoja jo vähän sillä ajatuksella, joskopa sellaiset meillekin tarvitaan.
Myllykylää rakennetaan vielä
Aluetta rakennetaan yhä
Musta talo on ollut tosiaan meillä haaveissa, mutta Myllykylän reissun jälkeen olemme yhä vahvemmin sitä mieltä, että valkoinen on meidän taloon oikea valinta. Liekö alueella poikkeuksellisen paljon lintuja vai mistä tämä johtuu, että usean mustan talon seinällä näkyi ikäviä valkoisia valumia. Minusta jo ikkunoiden peseminen on suuri urakka, puhumattakaan nyt talon seinien pesemisestä! Valkoisissa taloissa en ole tällaisia jälkiä huomannut tai siis ne eivät tule yhtä selvästi näkyviin. Tuskinpa linnut sentään värin perusteella valitsevat, minkä talon räystäällä on hyvä istuskella.

Viikonloppuna olikin aivan ihana ulkoilusää, nyt siellä näyttää taas satavan hieman räntää. Toivottavasti lämpimät ilmat pian tulevat jäädäkseen!

6.5.2017

Tunnelmakuvia Pinterestissä


Talonrakennusrojektiin kuulunee olennaisena osana roikkuminen Pinterestissä illasta toiseen. Olen kerännyt Pinterestiin inspiroivia kuvia jo usean vuoden ajan, jo paljon ennen rakennusprojektimme alkua ja kaikenlaisista aiheista maan ja taivaan välillä.

Lauantai-ilta kului mukavasti jälleen Pinterestin parissa, sillä loin Valkama B:lle pelkästään talonrakentamiseen ja sisustamiseen keskittyvän tilin. Pääset katsomaan pinnaamiani tunnelmakuvia täältä.

Voit myös seurata Valkama B:n Pinterest-profiilia klikkaamalla logoa oikeasta palkista.

Valkama B Pinterestissä

Blogi löytyy nyt myös Bloglovin'ista

Seuraa meitä Bloglovin'issa

Palveluun rekisteröityminen on helppoa eikä vie kuin muutaman minuutin. Minulla on ollut Bloglovin' kännykässäni jo kauan. Sen kautta saan kätevästi kaikki lemppariblogini luettavaksi. Kannattaa siis lisätä Valkama B omalle lukulistalle!

3.5.2017

Naapurikuuleminen

lomakkeet valmiina
Naapurin kuuleminen - lomakkeet valmiina
Toive projektin alkamisesta elää. Eilen oli aika tehdä naapurikuulemiset rakennuslupaa varten. Kuten aikaisemmassa postauksessani kirjoitin, naapureita meillä on vaivaiset yhdeksän. Osa naapureista tosin eivät ole rajassa kiinni tai yhteistä rajaa on vain kulma, joten näillä naapureilla ei ole ollut kovin paljon kysyttävää hankkeestamme.

Onneksi valtaosa naapureista oli vapun jälkeisenä tiistai-iltana kotona ja saimme päivässä melkein kaikki kuulemiset tehtyä. Pari nivaskaa vielä odottaa allekirjoituksia, mutta hirveä kiire meillä ei vielä onneksi ole.

Kenelläkään naapureista ei toistaiseksi ole ollut mitään huomautettavaa, vaikka muutama suostumusta vaativa kohta lomakkeesta löytyykin. Talomme on nimittäin 30 senttiä liian korkea ja varasto kahden metrin päässä rajasta. Tosin kaavan mukaan talousrakennuksia saa rakentaa kahden metrin päähän ilman naapurin lupaakin, mutta koska meillä varasto on kiinni talossa, tulee suostumus hakea. Todella loogista ;)

Onneksi naapurimme ovat mukavia ja etupäässä toivottivat onnea tulevaan koitokseen. Suunnitteluvaihe on kyllä ollut käsittämättömän hidasta, emmekä ole vielä edes saaneet lopullisia lupakuvia talotoimittajalta. Saa nähdä milloin saamme lupahakemukset sisälle, mutta taas tuntuu siltä että toivoa vielä on.

1.5.2017

Pohjapiirustus lisätty

Lisäsin meidän talon tämänhetkisen pohjapiirustuksen tuonne ylös omaksi linkikseen, jotta ne on helppo löytää. Tämä pohja ei vielä ole aivan lopullinen: tällä hetkellä esimerkiksi ulko-ovi aukeaa vielä aika hassusti portaisiin nähden ja takan hormi kulkee jännästi yläkerran makuuhuoneen keskellä. Mutta nämä yksityiskohdat tullaan vielä korjaamaan käytännöllisemmiksi.

Ulko-ovi aukeaa hassusti
Alakerta - ulko-ovi aukeaa hassusti


Talon pohja on suunniteltu siten, että talo kestää aikaa meidän perheessämme. Aluksi me kaikki viisi nukumme yläkerrassa, sillä mielestämme yksivuotias on vielä liian pieni nukkumaan ylhäällä omassa huoneessaan, jos vanhemmat nukkuvat alakerrassa. Alakerran makuuhuoneesta olemme aluksi suunnitelleet tv-huonetta. Myöhemmin siitä on kuitenkin tarkoitus siis tulla meidän vanhempien makuuhuone ja tytöt saavat yläkerran itselleen, jolloin jokainen tyttö saa oman huoneen.
Hormi jännittävästi MH3:ssa
Yläkerta - Hormi jännittävästi MH3:ssa

Paljon myöhemmin, kun tytöt jossain vaiheessa muuttanevat omilleen, voi alakerran makuuhuoneen sisustaa esimerkiksi kirjastoksi - joka on ollut haaveissani jo monta vuotta. Ehkäpä siis joku päivä tuokin haave toteutuu (tai sitten keksimme siinä vaiheessa huoneelle jo jotain ihan muuta käyttöä). Yläkerrassa myös MH4:n kantava seinä muutettiin sellaiseksi, jonka voimme halutessamme myöhemmin purkaa. Tällöin MH4:n tilalle voi rakentaa esimerkiksi aulan.

Mietimme myös sitä, että tarvittaessa asuminen vain alakerrassa onnistuu eli alakerrasta haluttiin tehdä esteetön. Tämän vuoksi alakerran pieneen vessaan mahdutettiin myös suihku. Näin vaikkapa jalka murtuneena ei tarvitse välttämättä könytä yläkertaan suihkuun.

Olemme pyrkineet huomioimaan mahdollisimman hyvin perheemme muuttuvat tarpeet pohjan suunnittelussa. Varmaankin pohjaan on silti jäänyt vielä monta kohtaa, jotka ovat hassusti tai muuten vain kummallisia. Esimerkiksi keittiön valokatkaisija tulee olemaan aikalailla hassussa paikassa, mutta siitä ratkaisusta kerron myöhemmin keittiösuunnitelman yhteydessä.

20.4.2017

Poikkeuslupa

Ensimmäinen kosketuksemme Helsingin byrokratiaan saimme poikkeusluvan haussa keväällä 2016. Tonttimme sijaitsee vanhalla pientaloalueella, jossa tehokkuusluku on e = 0,2. Heti alussa oli selvää, että tehokkuuslukua tulisi kasvattaa 0,25:een tai projekti voisi tyssätä heti alkuunsa.

Pääsuunnittelijamme mukaan tehokkuusluvun nosto poikkeusluvalla olisi läpihuutojuttu. Noin kuukauden verran kävimme läpi talon sijoittelua tontille, jonka perusteella pääsuunnittelija teki asemapiirroksen. Keskiviikkona 10.5.2016 saimme tiedon että rakennusvalvontaan oli varattu ennakkoneuvotteluaika yhdeksän päivän päähän. Jos saisimme naapurikuulemiset tehtyä tähän mennessä, voisi luvan jättää sisään saman tien, mikäli huomautettavaa ei olisi.

Kiireesti siis tapaamaan tulevia naapureita. Naapureiksi lasketaan kaikki kenen kanssa on yhteistä rajaa sekä tien toisella puolella olevat talot myös epäsuorasti. Meillä naapureita on siis vaatimattomat yhdeksän. Osa naapureista ei tietenkään ollut kotona, mutta sinnikkäs yhteystietojen kaivelu ja soittelu toi tulosta ja saimme kuin saimmekin naapurikuulemiset tehtyä päivää ennen neuvottelua.

Käsittelyssä huomautettiin kuitenkin viheralueella olevasta autopaikkavarauksesta sekä palo-osastoinneista, joten hakemus saatiin jätettyä vasta seuraavana maanantaina 22.5.2016 Tuolloin pääsuunnittelija arvioi, että käsittelyssä saattaisi mennä noin 3 kuukautta riippuen jonoista.

Poikkeuslupapäätös
Syyskuun lopussa saimme kirjeen rakennusvalvonnasta; poikkeuslupa oli myönnetty! Hintaa luvalle tuli 1000 euroa sekä tietysti olimme maksaneet jo aiemmin palkkion pääsuunnittelijalle. Aikaa poikkeusluvan hakemiseen kaikkineen kului noin puoli vuotta, josta neljä kuukautta itse hakemuksen käsittelyyn.

Helsingissä on puhuttu paljon tonttipulasta ja rakentamisen tehokkuuden lisäämisestä. Myös pöytäkirjassa perusteluina on mainittu, että tehokkuusluvun nosto edistää kaavoituksen tavoitteita lisäämällä tehokkuutta. Olisikohan tässä poikkeuslupamenettelyssä tehostamisen tarvetta? Edistäisiköhän turhan byrokratian poisto rakentamista tai nopeuttaisi sitä? Olisiko järkevää kasvattaa pientaloalueiden tehokkuuslukua jo valmiiksi, jos se kerran on kaavoituksen tavoite?

17.4.2017

Pohjatutkimus

Palataan ajassa taaksepäin viime kesään, joilloin tontillamme tehtiin pohjatutkimus ja pintavaaitus. Tällöin poikkeuslupahakemus tontin tehokkuusluvun korottamiseksi oli jo sisällä ja halusimme tehdä pohjatutkimuksen projektin alussa, koska haaveissamme oli kellarin rakentaminen. Lähes kaikilla naapureilla on kellarit, eikä tietääkseni missään ole tehty paalutuksia. Oletimme kellariperustuksen mahdolliseksi, jopa helpoksi.


Monitoimikaira




Kesäkuun alussa ajattelin että meillä alkaa olla kiire tutkimuksen kanssa, joka nyt ajateltuna tuntuu lähinnä huvittavalta. Myös pohjatutkimusta tekevillä yrityksillä tuntui olevan kiire ja lisäksi kellarikohteeseen vaadittavan pohjavesiputken poraus oli liikaa joillekin yrityksille. Lopulta ainoastaan Uudenmaan Pohjatutkimus Oy:n tarjous täytti kaikki vaatimuksemme, joten valintamme päätyi heihin. Heiltä sain asiallisen tarjouksen todella nopeasti, ja olin kuullut heistä etukäteen positiivista palautetta. Ainoa yllätys oli, että seuraava vapaa aika oli yli kuukauden päässä, joten meidän täytyi vain odotella.

Kairaus ja pintavaaitus käynnissä
Kauniina heinäkuisena päivänä, jolloin pohjatutkimus oli sovittu aloitettavaksi puoli yhdeksän aikaan aamulla, saavuimme tontille täsmällisesti sovittuna ajankohtana. Tällöin Uudenmaan Pohjatutkimuksen peräkärry oli jo pysäköitynä kadulle ja kaksi kaveria oli täydessä työn touhussa. Toinen hoiti kairauksia ja toinen pintavaaituksia. Nämä ammattimiehet eivät turhia höpisseet, vaan tekivät sitä mitä oli tilattu.

Kairauksia tuli tontille 7 sekä pohjavesiputki. Kairaukset oli tehty muutamassa tunnissa ja pohjaveden pinnan mittaus jonkin ajan kuluttua kairauksesta. Tosin raportin mukaan pohjavedenpintaa oli käyty mittaamassa parina päivänä tämän jälkeenkin.

Pintavaaituksia tuli monta pistettä omalta ja naapurienkin tonteilta. Pintavaaitukset kestivät yllättävän kauan ja vasta iltapäivällä peräkärry sekä työmiehet olivat poistuneet - mitään sanomatta - tonttimme edestä.



Siinä meni marjapuskat

Tulokset

Kolme päivää tutkimusten jälkeen sähköpostiini kilahti raportti. Raportin mukaan kaivuuta ei saa ulottaa tason 14.0 alapuolelle, vaikka maanpinta oli vain noin 1-2 metriä tuota tasoa korkeammalla. Siis mitä? Kovin matalaksi jäisi kellari...

Pohjaveden korkeus oli kuitenkin tasolla 12.89, joten tiedustelin raportin lähettäjältä olisiko kellari silti mahdollinen ja olisiko kaivuuta mahdollista ulottaa syvemmälle.

Sain tietää että tärkeintä on, että pohjaveden tasoa ei alenneta pysyvästi. Kuitenkin mikäli kaivuu ulotetaan tasoa 14 syvemmälle, kasvaa maan häiriintymisriski pohjaveden takia.


Tontti rullalla

En ollut koskaan kuullutkaan häiriintyneestä maaperästä. Jos maata häiritsisi kaivamalla ja tärinällä, voisi maa menettää kantavuutensa. Tämä saattaisi tarkoittaa paalutusta ja joidenkin lähteiden mukaan vaikuttaa maaperän kantavuuteen jopa laajemmallakin alueella.


Selvittelin asiaa olemalla yhteydessä useaan maaurakoitisjaan ja kellaritoimittajaan. Kellarin hinta-arvio jäi silti varsin epämääräiseksi joistakin kymmenistä tuhansista joihinkin satoihin tuhansiin. Kukaan ei uskaltanut ottaa juuri minkäänlaista kantaa maaperän kantavuuteen ja kellarirakentamisen epävarmuus kasvoi meille liian suureksi.  Päätimme siis jättää maaperän rauhaan. Ilman kellaria perustus olisi kuitenkin melko helppo.

Kellarin poisjäänti muutti suunnitelmiamme jonkin verran ja talostamme on tulossa nyt alkuperäisiä suunnitelmia pienempi. Tuolloin ei auttanut kuin aloittaa suunnitelmat uudelleen - nyt kompaktina maan päälle.

15.4.2017

Tervetuloa!

Keväällä 2018 meidän perheellä pitäisi olla uusi oma koti. Aloitimme rakennusprojektin suunnittelun jo keväällä 2016, mutta alku oli hyvin verkkainen - enemmän ajatusten pyörittelyä ja haaveilua. Tarkoituksenahan meillä on rakennuttaa Helsinkiin pientalo, jossa eletään aluksi lapsiperheen arkea, mutta myös jossain vaiheessa talon on tarkoitus olla kahden aikuisen koti.

Alusta alkaen olin päättänyt, että haluan kirjoittaa projektistamme blogin, jotta meillä olisi "päiväkirja", muistona tästä toivottavasti vain kerran elämässämme tehtävästä projektista. Siksi aloittaminen tuntui vaikealta: Ensimmäinen postaus piti kirjoittaa, kun meillä on tontti valmiina. Sitten talokauppojen jälkeen ja myöhemmin sopivia deadlineja oli jo molemman käden sormilla laskettavaksi.

Nyt ollaankin jo siinä vaiheessa, että tontista on tehty vuokrasopimus ja talomalliksi on valikoitunut Design-Talon Helsinki pientalo ja pohjakuvatkin on jo lyöty lukkoon. Tuosta talovalmistajan kilpailutuksesta on tarkoitus kirjoittaa vielä tarkemmin omassa postauksessaan. Sen voin jo kertoa, että ensin ainoaksi valintakriiteeriksi meinasi valikoitua se, kuka talomyyjistä tarjosi meille kahvia ja kuka ei, mutta lopulta muut asiat painoivat vaakakupissa kahvia enemmän (ja jouduimme itse ostamaan kahvimme).

Koska perheessämme on yksi pääasiassa visuaalisesta ilmeestä kiinnostunut ja yksi insinööri, mieheni keskittyy kirjoittamaan enemmän noista talon teknisistä hienouksista. Komppaan häntä niissä täysillä, taloon on tulossa kaikkea tosi hienoa! Tosin en kuulemma saa enää tuulettaa montaa päivää putkeen, joka saattaa olla minulle aikamoinen haaste oppia.

Vaikka pääasiassa kirjoitamme tätä blogia päiväkirjamaisesti omaksi muistoksi, toivottavasti tänne löytää tiensä jokunen sellainenkin lukija, jota oman talon rakennuttaminen ja meidän projektimme edistyminen kiinnostaa. Tai nyt edes äitini, isini ja muutama muu sukulainen, jotka tullaan pakottamaan tai tarvittaessa lahjomaan lukijoiksi. Ja koska usein ajatuksemme tuppaavat rönsyilemään, tulee blogiin varmasti muitakin juttuja kuin vain tiukasti rakentamiseen liittyviä. Eli tervetuloa seuraamaan meidän viisihenkisen perheen menoa. Toivottavasti viihdyt seurassamme!